Isaac Bashevis Singer: Varjoja Hudsonin yllä

Katsoin eli luin läpi neljä ensimmäistä lukua ja tein siitä kaavion.

IBS Varjoja Hudsonin yllä. ekat 4lukua

IBS Varjoja Hudsonin yllä. ekat 4lukua

Luku1 – 28 sivua – 2 tuntia.

Boris, Anna, Luria, Salomon, Halper, Frieda, Shrage, Jacob, Reytze.

Luvussa 1 esitellään päähenkilöt, koko luku kestää muutaman tunnin kirjan aikana ja on 28 sivua pitkä. Aika alkaa Boriksen kotoa illalla ehkä yhdeksältä.

Luku2 – 38 sivua – 9tuntia

Anna, Grein, Luria, Boris.

Lukua alkaa kello 12:sta eli puoleltaöin. Vieraat lähtevät ja Anna, Boris ja Luria lähtevät Anna ja Boriksen asunnolle. Luku jättää Annan ja Greinin sänkyyn aamu yhdeksältä.

Luku3 – 8 sivua – 2tuntia

Professori Shrage, rouva Clark.

Luku kolme alkaa myös kello 12:sta, eli tarinan ajassa hypätään takaisinpäin 9 tuntia. Luku kolme on niin lyhyt, että se tuntuu aivan tarkoituksella tehdyltä harhautukselta. Kerronnan mielenkiintoa pidetään yllä hyppäämällä Anna ja Greinin lemmenhetkistä vanhan professorin kävelyn pariin. Tarinassa on toimiva kontrasti tässä kohtaa: Anna ja Grein sängyssä tuoreessa suhteessaan ja vanha professori Shrage kävelemässä New Yorkin liikenteen seassa autoja peläten, sekä kuollutta vaimoaan miettien. Nuori-vanha, elävä-kuollut. Luku kolme on niin lyhyt, että tuntuu selvältä että IBS on lisännyt sen sinne tieten tahtoen. Ehkä Annan ja Greinin homma tuntui liian imelältä ja IBS päätti leikata pelin poikki hetkeksi aikaa vanhalla professorilla?

Luku4 – 50 sivua – 1,5 vuorokautta

Anna, Grein, Leah, Anita, Esther.

Nyt tarinassa palataan Annan ja Greinin aamuun, eli päähenkilöiden pariin luvun kolme harhautuksen jälkeen :). Ilman luvun kolme kiertoa kerronta olisi ihan tasan pötköä ja lineaarista. Tämä on oppikirjaesimerkki aikatason leikkaamisesta, jotta mielenkiinto lukijalla säilyy. Ja myös hyvästä kontrastin luomisesta. Analogia maalaustaiteeseen on ilmeinen: jossain on oltava huippuvalo ja jossain täysin pimeää. Tai jos näin ei ole, niin sitten tarkoituksella on maalattu sumussa kulkeva laiva loivassa aallokossa lokkien mutistessa taustalla. Sumutorvi kuuluu auringon valon seasta ja ilma tuntuu kirpeän kostealta ihoa vasten. Mutta on syytä tietää mitä on tekemässä, sattumanvaraisella valon ja varjon käytöllä syntyy suttua. Ja hei, olihan dadaismi nyt ihan perseestä.

No niin, takaisin asiaan. Nelonen on pitkä luku ja alkaa aamusta, laskeutuu illan hämärään, yöhön ja sieltä aamu puoli kahdeksaan. Focus on Annassa ja Greinissä. He tekevät tiliä syrjähypystään. Tarina elää huikaisevalla tavalla kun Grein lähtee vielä Estherin luokse! Siinä on sellaisen Tinder-säätäjä ettei pahemmasta väliä. Aika ennen appeja, mutta sama meno ihmiskunnalla :). Estherin esittely on ylenpalttinen. Estherin luona välien rikkouduttua Grein jatkaa hotelliin ja siitä kohti Annan aamuista tapaamista.